Puhe (Thomas Wallgren)

---

Hyvä mielenosoitusväki

Julkisuuteen on hiljattain tullut tieto, jonka mukaan maamme nykyisen hallituksen ohjelman luonnoksia kirjoitti yhdysvaltalainen konsulttitoimisto. Toimisto esitti tietopolitiikasta mm., että Suomen yliopistojen ylimpään johtoon kaivataan yritysten valtaa ja johtajuutta.

Tähän härskiin yksityistämispolitiikkaan ja tiedon ja vallan suhteiden uusjakoon Vanhasen hallitus lähti innolla mukaan. Helsingin yliopisto on toteuttanut konsulttitoimiston märän unen. Yliopistomme ylimpään päättävään elimeen, sen hallituksen, valittiin viime kesänä, erittäin salamyhkäisen prosessin jälkeen Euroopan ehkä merkittävimmän yritysten lobbausorganisaation, Euroopean Roundtable of Industrialistsin, puheenjohtaja.

Yliopistojen uudistaminen on uusliberaalin tietopolitiikan tärkeä tavoite. Markkinavoimien ohjauksen lisäksi yliopistoista halutaan tehdä bisneksiä, osin - esim. luomalla yliopistoihin yritysten osittain tai kokonaan rahoittamaa markkinaohjattua tutkimusta - tai kokonaan, perustamalla osakeyhtiömuotoisia yliopistoja, ja muuttamalla nykyisiä yliopistoja tähän suuntaan.

Uusliberaalissa tietopolitiikassa tutkinto on tuote, tutkijat ovat tietotyöläisiä ja opiskelijat, sekä myös useimmat tutkijat, tiedontuotannon prekariaattia.

Globaalin tietopolitiikan häviäjiä ovat tällä hetkellä kaikki yliopistojen ja tieteen autonomiasta kiinnostuneet. Häviäjiin kuuluvat lisäksi köyhän etelän useimmat maat, jotka menettävät kovenevassa maailmanlaajuisessa kilpailussa parhaiten koulutetusta työvoimasta kykyjään rikkaisiin maihin.

Olen iloinen, että Suomeenkin on syntynyt tietopoliittinen vastaliike. Yhtenä minimitavoitteena on oltava lukukausimaksujen torjuminen Suomen korkeakouluissa.


Mielenosoituksessa Senaatintorilla Helsingissä 18.3.2010
Thomas Wallgren
Dosentti, yliopistonlehtori, HY

Puhe (Risto Karinkanta)

---

Rakkaat ystävät!

En tullut tänne puhumaan ainejärjestöläisenä, en opiskelijana, vaan Suomen kansalaisena. Ja huolestuneena sellaisena.

Aion nyt puhua kielellä, jota Suomen hallituskin toivottavasti ymmärtää. Aion siis puhua innovaatioista.

Ensimmäiset sanani annan teille. Innovaatio ei ole mörkö. Myönnettäköön, että innovaatiolla voi olla hieman kalskahtava sävy, mutta itse asiassa innovaatio on todella hieno asia.

Voisi mieltää, että innovaatio on paremmin sijoitettu kuulalaakeri tai uusi jargon-keksintö. Oikeasti innovaatio voi olla myös jotain massiivista, kokonainen yhteiskunnallinen tai sosiaalinen uudistus. Demokratia on innovaatio. Ja niitä meidän on tavoiteltava kehittyäksemme.

Seuraavat sanat suuntaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Mauri Pekkarinen kirjoitti lehdessä jonkin aikaa sitten, että meidän olisi keskityttävä enenmmän kysyntälähtöiseen innovaatioon. Mihin helkkarin kysyntälähtöiseen innovaatioon? Innovaation luonteeseen kuuluu, että se on jotain uutta ja yllättävää, eikä jotain odotettavissa olevaa. Innovaatio on luovuuden tulosta. Innovaatiosta syntyvillä asioilla ei voi olla keksimistä edeltävää kysyntää.

Innovaatioita syntyy aika ajoin. Niitä ei voi pakottaa syntymään liukuhihnalta. Ainoastaan se, mihin voimme vaikuttaa on todennäköisyys innovaation synnyttämiselle. Ja voin vakuuttaa, että parhaat olosuhteet eivät ole ihmisen ylenpalttinen stressaaminen ja painostaminen.

Sen sijaan, että innovaatiota yritetään tuottaa liukuhihnalta nopeassa tahdissa tulisi pikemminkin panostaa luovuuden maksimoimiseen yliopistomaailmassa. Yliopisto on kuitenkin ajatuksien kehto. Me emme ole akateemisia tehdastyöläisiä, vaan luovan alan ammattilaisia! Olennaista ei ole se, viivästyvätkö opinnot vaan miten ylittyneen ajan käyttää. Jotkut käyttävät sen työn tekoon, toiset politiikan tekemiseen Keskusta-puolueessa.

Parhaat tutkijat ottavat päiväunia työajalla. Samoin myös yliopistolla tulisi olla mahdollista tehdä töitä rauhassa. Siksi seuraavat sanani ovatkin opetusministeriölle. Emme me vastusta opintojen sujuvoittamista sinänsä, vaan nopeuttamiseen pakottamista!

Opintojen ohjaus ei tällä hetkellä toimi monissa paikoissa ja opetuksen laatukin on melko... vaihtelevaa. Opiskelijat joutuvat käymään töissä mahdollistaakseen toimeentulonsa. Tässä on oikeita syitä, miksi opintomme eivät etene.

Siksi pyydänkin: opetusministeriö, älä käytä keppiä, vaan porkkanaa! Suomi ansaitsee sen! Kiitos.

OMATAHTISTA JA MAKSUTONTA OPISKELUA KIITOS!

---

Viimeaikaiset ehdotukset korkeakoulutuksen "tehostamiseksi" ovat saaneet suurta vastustustaopiskelijoilta- ja syystä. Condus Ry:n hallitus vaatii, että Suomen koulutusjärjestelmän,korkeakoulutus mukaan lukien, tulisi perustua tasa-arvoisuuteen. Opetusministeriö linjaaverkkosivuillaan koulutuspolitiikasta näin:"Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu myös, että julkisen vallan eli valtion ja kuntien on turvattavajokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisestimyös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä."

Yhteiskunnan taholta on kuitenkin viimeaikoina väläytelty visioita tonnin lukukausimaksuista, opintoaikojen ja -tahdin rajaamista entisestään ja toisen tutkinnon muuttamista maksulliseksi. EUja ETA- maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on jo mahdollisuus periä lukukausimaksuja.Koulutuksen tasa-arvoisuuden periaate ei toteudu näissä ehdotuksissa, vaan väistyy väärinymmärretyn kilpailukyvyn ja tehokkuuden tieltä.

Lukukausimaksut synnyttäisivät epätasa-arvoa opiskelijoiden välille ja mahdollisestiviivästyttäisivät tutkintoja entisestään opiskelijoiden työskennellessä nykyistä enemmän maksujen kattamiseksi. Ehdostusten ideaalityyppinä on käytetty nopeasti valmistuvaa, moniosaavaa jainnovatiivista opiskelijaa joka maksaa yhteiskunnalle mahdollisimman vähän. Ideat ja osaaminentarvitsevat aikaa kehittyäkseen eikä näin ollen ole järkevää kiristää jo ennestään opintopisteisiin sidottua opintoetuusjärjestelmää. Tulevaisuuden työelämän moniosaajia ei myöskään valmistutekemällä toinen tutkinto maksulliseksi - kynnys koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tulisipitää mahdollisimman alhaisena ja tasa-arvoisena, ja kehittää sitä vastaamaan paremmin näitätavoitteita.

Condus Ry:n hallitus katsookin, että kilpailukyky ja kehitys tulisi ymmärtää laajempana käsitteenä kuin leikkauksina, keppeinä ja korkeakouluopiskelijoihin kohdistuvina vaatimuksina. Tasa-arvoinen, maksuton ja omaehtoinen korkeakouluopiskelu on osallistuvan ja aktiivisen,innovatiivisen kansalaisen osaamisen kulmakivi myös tulevaisuuden muuttuvassa ja joustavuuttavaativassa yhteiskunnassa. Maksullinen putkitutkinto ei.

Condus ry

MAKSUTON KOULUTUS TULILINJALLA!LUKUVUOSIMAKSUT AJAVAT HUMANISTIT NURKKAAN.

---

Humanisticum ry tuomitsee yksiselitteisesti opetusministeriön työryhmän ideanlukuvuosimaksuista. Maksuton koulutus on suomalaisen sivistys- jahyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi, josta joustaminen on vaarallinen askel kohtiepäoikeudenmukaisempaa ja epätasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Työryhmän logiikka, jonka mukaan vuosimaksujen tuomat taloudelliset lisärasitteet jatiukentuva kontrolli nopeuttaisivat opintoja, vaikuttaa Humanisticumista absurdilta. Työ-ryhmän ehdottamat koulutusseteleihin, tulosidonnaisiin valtionlainoihin tai stipendeihinperustuvat mallit ovat puolestaan puutteellisia yrityksiä paikata jo lähtökohtaisestiepäoikeudenmukaisen järjestelmän aukkoja; nykyinen, progressiiviseen tuloverotukseennojaava rahoitusmalli sen sijaan kattaa lähes kaikki näiden ratkaisujen hyvät puolet.

Humanisticum ihmettelee myös opetusministeriön lyhytkatseista keskittymistä pelkästääntyöurien pidentämiseen ja opintojen lyhentämiseen. Yliopistoilla on merkittäviäsivistyksellisiä, kasvatuksellisia ja muita yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka eivät rajoitupelkkään maisterien hätiköivään tehtailemiseen elinkeinoelämän tarpeisiin.Useissa humanistissa ja yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa laajaan yleissivistykseentähtäävä opiskelu jopa edellyttää monipuolisia sivuainevalikoimia; tällaisten alojentuottamat tulokset eivät aina realisoidu lyhyen aikavälin taloudellisena hyötynä, mutta nemuodostavat koko demokraattisen yhteiskunnan perustan. Lukuvuosimaksut rankaisisivatvoimakkaimmin juuri näiden alojen opiskelijoita.

Todellisuudessa työryhmän ehdotus heikentäisi kohtuuttomasti opiskelijoidentoimeentuloa, eriarvoistaisi keskenään erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita,vaikeuttaisi opiskelua ja pidentäisi valmistumisaikoja. Humanisticum muistuttaa myös,että opintoaikojen rajauslaki on ollut voimassa vasta muutaman vuoden, joten senkääntulokset eivät ole vielä näkyvillä.

Humanisticum odottaa työryhmän varsinaisen raportin julkaisemista sekä vaatiiopetusministeriötä keskittymään jatkossa realistisiin tapoihin opintojen sujuvuudenparantamiseksi, kuten opintotukijärjestelmän puutteiden korjaamiseen. Järjestö alleviivaa,että ehdotuksien tulee huomioida opiskelijoiden arkitodellisuus eikä pohjautua yltiöpäiseenmarkkinaideologiaan.

Humanisticum ry

Arkeologiksi – 14 000€?

---

Suomalainen sivistysyhteiskunta on perustunut muutaman peruspilarin varaan: akateemiseen vapauteen ja koulutuksen maksuttomuuteen. Vapaus hankkia kattava yleissivistys on nykyisellään rajattu viiteen vuoteen. Vapautta uhkaavat nyt myös opetusministeriön eri työryhmien valmistelemat mallit lukukausimaksuista.

EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin kohdistuvan lukukausimaksukokeilun pelättiin toimivan porttina laajempaan maksukokeiluun. Heljä Misukan johtaman työryhmän koulutusvientistrategiasta ilmenikin, että lukukausimaksuja pidetään varteenotettavana vaihtoehtona suomalaisiin korkeakouluihin.

Pahimmillaan lukukausimaksut johtavat tilanteeseen, jossa opiskella voivat ainoastaan ne, joilla on siihen varaa ja opiskelualat valikoituvat sen mukaan, mikä on taloudellisesti kannattavaa – häviäjiksi joutuvat väistämättä esimerkiksi humanistiset oppiaineet, jotka eivät valmista suoraan ammattiin. Pelkona on myös, että maksuton opiskelu rajataan 12 lukukauteen, jolloin alan vaihtaminen tai toisen tutkinnon suorittaminen voi käydä lopulta mahdottomaksi.

Lukukausimaksuja on perusteltu muun muassa valmistumisen nopeuttamisella ja yliopiston rahoituksen parantamisella. Suomi käyttää korkeakoulutukseen n. 1,8% bruttokansantuotteestaan, esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on suurempi. Opiskelijoiden ei tule kustantaa yliopiston vajaarahoitusta omasta pussistaan. Opiskelijat rahoittavat jo nyt omia opintojaan työnteolla. Niukka opintotuki ja rajatut tukikuukaudet pitävät huolen siitä, että päätoiminen ja yhtäjaksoinen opiskelun yhdistäminen onnistuu mutkattomasti vain harvalta. Toimeentulon hankkiminen pakottaa opiskelijat työskentelemään opiskelemisen kustannuksella ja viivästyttää valmistumista. Lukukausimaksut tiukentavat opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään.

HYAL ry – Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset